KRUUNUNHAAN HISTORIAA

KRUUNUNHAKA -                                                                                  VANHA KAUPUNGINOSA

Kruununhaka sijaitsee Vironniemellä, jonne Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan vuonna 1550 perustama Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta vuonna 1640. Kruununhaan itärannalla toimi jo tuolloin satama, mutta asutus oli vähäistä. Niemen pohjoisosa toimi kruunun laitumena, mistä kaupunginosa sai nimensä.

kartta_1696.jpgKruununhaka 1696/Riksarkivet, Tukholma

Vironniemen Helsingistä kolme neljännestä palaa vuonna 1654. Väestöä verottivat suuret nälkävuodet 1695-97 ja rutto, joka tappoi asukkaita vielä enemmän. Helsinkiläisiä oli ennen ruttoa 713 ja ruton jälkeen 387.

Ruotsalais-suomalaisen sotaväen perääntyessään sytyttämä tulipalo tuhoaa kaupungin vuonna 1713, jolloin asukkaat pakenevat venäläisjoukkoja jopa Ruotsiin asti. Helsingin rauniohin asettuu venäläinen varuskunta 1713 ja toimii tilapäisrakennuksissa vuoteen 1721. Pääosa taisteluita paenneista kaupunkilaisista palaa Helsinkiin vuonna 1722.

Vuonna 1808 venäläiset valtaavat Helsingin, Suomenlinna antautuu. Kolmannes Helsingistä tuhoutuu taas tulipalossa. Suomesta tulee osa Venäjää. Helsingin jälleenrakennusuunnitelma vahvistetaan vuonna 1811. Helsingissä on asukkaita noin 4000

Keisari Aleksanteri I määrä Helsingin Suomen pääkaupungiksi vuonna 1812. Kaupungin rakennusuunnitelmia ruvetaan toteuttamaan J-A. Ehrenströmin laatiman ruutuasemakaavan pohjalta. Arkkitehti C.L. Engel nimitetään pääkaupungin rakennustöiden johtoon vuonna 1816. Kruununhaasta alkaa vähitellen muotoutua Suomen ja pääkaupungin sivistyksellinen ja hallinnollinen keskus.

Senaatin talon rakennustyöt aloitetaan vuonna 1818. Senaatti muuttaa Turusta Helsinkiin vuonna 1819.

Keisarillinen Suomen Senaatti muutti uuteen taloon Senaatintorin varrelle vuonna 1822. Siipirakennus Aleksanterinkadulle valmistui vuonna 1824 ja vuonna 1828 Ritarikadulle ja Hallituskadulle pari vuosikymmentä myöhemmin. Korttelin keskiosa rakennettiin1860 vaiheilla senaatin kirjapainoa varten. Senaatintalossa toimi myös Helsingin yliopisto oman päärakennuksen valmistumiseesn saakka.

Kansallisrunoilija J.L.Runebergin kotona osoitteessa Maneesikatu 7 alkaa  vuonna 1830 kokoontua Lauantaiseura ( J.L.Runeberg, J.W.Snellman, J.J.Nervander, Fredrik Cygnaeus, Elias Lönnrot), jonka ansiosta perustetaan Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1831. Kruununhaassa asuvat Runebergin lisäksi kirjailija ja sanomalehtimies Z. Topelius ja yliopistomies J.W.Snellman.

Yliopiston päärakennus valmistuu Kruununhaan kupeeseen Unioninkadulle vuonna 1832, samoin maan ensimmäinen yliopistollinen sairaala Liisankadun ja Unioninkadun kulmaan. Vuonna 1837 suolakauppias Heidenstrauchin mahtava yksityistalo Pohjoisesplanadilla siirtyy valtion omistukseen keisarilliseksi palatsiksi.

Vuonna 1840 yliopiston riemujuhlaa vietetään rakenteilla olevassa Nikolainkirkossa, kun yliopiston juhlasali on tarkoitukseen liian pieni. Kirkko, sittemmin Suurkirkko ja nykyään Tuomiokirkko vihitään käyttöön vuonna 1852.

Kruununhaassa esitetään myös vuonna 1852 ensimmäinen suomalainen ooppera "Kaarle kuninkaan metsästys". Paikka oli vuonna 1833 valmistunut Seurahuone, nykyinen kaupungintalo Oopperan sävellystyön teki Maammme-laulun säveltäjä, yliopiston musiikinoptteja Fredrik Pacius ja libreton kirjoitti Zachris Topelius.

Vuonna 1860 Helsingissä on  yli 22000 asukasta, joista valtaosa ruotsinkielisiä. Ritarihuone valmistuu vuonna 1861 aatelisssäädyn käyttöön. Vuonna 1863 keisari Aleksanteri II avaa ensimmäiset säätyvaltiopäivät Kruununhaassa keisarillisen palatsin Valtiosalissa.

Helsingin ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontuu vuonna 1875 Kruununhaassa Raatihuoneella, joka sijaitsee yhä Aleksanterinkadulla Senaatintaloa eli nykyistä Valtionevoston linnaa vinosti vastapäätä.

kartta_1897.jpg Kruununhaka ympäristöineen 1897/Kaupunginarkisto

Vuonna 1882 Suomen pankki saa oman talon Snellmaninkadulle ja vastapäätä valmistuu vuonna 1890 Säätytalo aatelittomien säätyjen kokoontumisia varten.

Vanhan köyhäintalon tontilla, osoitteessa Snellmaninkatu 18 aloittaa toimintansa Kruununhaan ensimmäinen kansakoulu vuonna 1871.

Helsingin ensimmäinen hevosvetoinen raitiotielinja Sörnäinen-Lapinlahdenkatu kulkee vuonna 1891 Kruununhassa reittiä Unioninkatu-Rauhankatu-Nikolainkatu-Kauppatori.

Kruununhakaan vedettiin jo 1870-luvulla sveitisiläisen insinööri Robert Huberin rakennuttama vesijohto, joka vuodesta 1883 alkaa toimia kunnallisena vesilaitoksena.

Katuvalaistus kaasuvalolamppuineen tuli Kruununhakaan myös 1870-luvulla, sähkövalo ja puhelin ovat käytössä ensimmäisissä kruununhakalaiskodeissa 1890-luvun alussa.

Kruununhaassa on 1960-luvun purkuaallosta huolimatta säilynyt runsaasti 1800-luvulla rakennettuja julkisia arvorakennuksia ja komeita asuintaloja.

Helsingin kantakaupungin vanhin kivirakennus, museona toimiva Sederholmin talo sijaitsee Senaatintorin kaakkoiskulmassa. Kantakapungin vanhin puutalo, myös museona toimiva Ruiskumestarin talo uhmaa aikaa Kristianinkadun varrella.

Kruununhaan kadunnimistö juontaa juurensa jopa 30-vuotiseen sotaan (Meritullintori, Pohjoisranta). Osa entisistä keisarillisista kadunnimistä (Konstantininkatu, Nikolainkatu) on Suomen itsenästyttyä vuonna 1917 muutettu (Meritullinkatu, Snellmaninkatu).  Muistona tsaarinajasta Kruununhaassa on yhä yksi keisarinkatu, Aleksanterinkatu ja keisarinna Elisabetin mukaan nimetty Liisankatu.

Lähde:  Helsingin neljä vuosisataa, Eino E.Suolahti 1952

kartta_2011_1.jpgKartta: Kaupunkimittausosasto 2011 

KRUUNUNHAKA -                                                                                  MERELLINEN KIVIKAUPUNGINOSA

Kruununhaassa on noin 7 000 asukasta.

Kruununhaan kokonaispinta-ala on noin 1,3 neliökilometriä,  kaupunginosaan kuuluu merialuetta lähes saman verran kuin maa-aluetta.

Kruunhaan rajat ovat etelässä Kauppatori ja Katajanokan pohjoissatama, lännessä Unioninkatu, pohjoisessa meri keskellä Siltavuorensalmea ja idässä meri Korkeasaaren edustalle asti.

Vanhojen, kauniiden kivikortteleiden keskellä vihrealuetta asukasta kohti on vähiten koko Helsingissä, mutta monilta kaupunginosan kaduilta näkee merelle.

Kruununhaassa on yksi saari, Tervasaari. Kaupunginosan maastomuodot ovat vaihtelevia, Kruununhaan korkein paikka on kaupunginosan pohjoisreunassa sijaitseva Siltavuori.