Pyysimme jokaisen terveyslautakunnassa edustettuna olevan puolueen yhdeltä edustajalta selvityksen, miksi Vironniemen terveysasema halutaan kaikesta vastustuksesta huolimatta sulkea.

Kysymykset:

1. Esitä tarkat ja selkeät perustelut, miksi haluat sulkea terveysasemia, erityisesti Vironniemen, joka on toiminut erittäin hyvin? (Perusteluksi ei riitä, että Viiskulma on parannus, koska se koetaan huononnukseksi eikä se, että siellä on enemmän lääkäreitä, koska lääkärin lähetteellä voi tarvittaessa mennä minne vaan eikä niitä tarpeita ei tule monta kertaa elämässä).

2. Terveyslautakunnan jäsenenä olet asukkaiden edustajana virkavaltaisuutta vastaan. Millainen kansalaismielipide tarvitaan, että se vaikuttaa päätökseen? (Lähes 7 000 ihmistä eli yli puolet Vironniemen asiakkaista ehti allekirjoittaa Vironniemen sulkemista vastustavan adressin, mutta se ei vaikuttanut päätökseesi).

3. Millainen olisi Vironniemen tilalle suunniteltu palvelupiste? Milloin se on auki?

Toimiiko palvelupisteessä henkilöitä, jotka kykenevät antamaan lähetteitä ?

 

Vastaukset:

Terveyslautakunnan puheenjohtaja Suzan Ikävalko(VIHR):

1. Tulevaisuudessa paineet kustannusten kasvuun ja henkilöstöresurssien saatavuuteen kasvavat. Resurssien jaossa hiukan pienempi määrä asemia helpottaa tarvittavien koneiden, laitteiden ja henkilöstön saamista ja jakautumista tasapuolisesti eri puolille kaupunkia. Suuriin yksiköihin on monesti helpompi saada pysyvää henkilökuntaa, johtuen mm. työssä oppimisen, kollegoiden tuen ja sijaisjärjestelyjen toimivuudesta. Tarkoituksena on laajentaa ja parantaa perusterveydenhuollon palveluja mm. terv.asemien ilta-aukioloajoilla ja erikoissairaanhoidon osaamisella (esim. geriatria ja mielenterveys) ns. pääterveysasemilla. Näin hillitään myös päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon hakeutumista.

 

2. Tilanteeni on eri kuin yksittäisen kansalaisen, joka ymmärrettävästi puolustaa omaa lähiasemaansa. Päätöksessäni katsoin kokonaisuuden kannalta muutokset hyväksyttäviksi. Sain myös yhteydenottoja esim. Suomenlinnasta ja Katajannokalta, joissa katsottiin Viiskulman terveysaseman olevan heille vähintäänkin yhtä hyvä vaihtoehto kuin Vironniemi. Päätökseen lisättiin esityksestäni seurantavaatimus palvelujen saavutettavuudesta erityisesti vanhusväestön osalta.

 

3. Kyse on uudesta, vasta pilottivaiheessa olevasta "konseptista", joten lautakunta ja virasto tulevat seuraamaan ja mahdollisesti muokkaamaan jatkossa lähipalveluita tarpeen mukaiseen suuntaan.

 

Lasten neuvolapalveluille ja vanhusten terveyden edistämispalvelulle tulee erilliset palvelupisteet. Vanhusten palvelupiste voisi sijaita "Ilonpilke"-nimisen toimintakeskuksen yhteydessä.

Lastenneuvolatoiminta taas voitaisiin sijoittaa "Ulappa"-nimisen avoimen päiväkodin yhteyteen.

Aukioloajat ovat vielä täsmentymättä. Lähipalvelupisteessä terveydenhoitaja voi kirjoittaa samoja lähetteitä kuin terveysasemalla. Myös lääkärit voivat halutessaan sopia potilaansa kanssa vastaanoton lähipalvelupisteeseen. Ajatuksena on, että vastaanotto sovittaisiin asiakkaan kanssa hänen ottaessaan yhteyttä omahoitajaansa.

 

Varapuheenjohtaja Sirpa Asko-Seljavaara (KOK):

Terveysasemaverkostoa on tiivistettävä ja kehitettävä Helsingissä, koska terveydenhuolto vaatii toimiakseen suurempia yksiköitä. Toiminta on keskitettävä 15-20 lääkärin terveysasemiin, joissa saadaan eri osaajien konsultaatioita, röntgenkuvia, laboratorionäytteitä, eikä satunnaisista lomista jouduta kärsimään. Tällainen terveysasema voi olla auki kaikkina vuodenaikoina.

 

Suuremman terveysaseman palvelu on modernimpaa ja laadukkaampaa. Siellä myöskin taataan jatkuva toimivuus ja henkilökunnan riittävyys. Koko Suomessa palvelurakenneuudistus tähtää noin 20-40 000 asukkaan kuntiin, joissa on peruspalvelut.

 

Helsingissä on erinomainen julkinen liikenne, joka ei estä asukasta siirtymästä 1-2 kilometriä kotikadultaan terveysasemalle. Järjestetään myös palvelulinjoja ja lisäksi kotisairaanhoito palvelee niin, että huonokuntoisia potilaita käydään hoitamassa kotona. Kotisairaanhoitoon palkataan juuri 16 uutta lääkäriä.

 

Helsingin terveydenhuolto ei siis suinkaan huonone, vaan paranee, kun terveysasemaverkosto tiivistyy.

 

Terveyslautakunnan jäsen Satu Siitonen-Heinäluoma (SDP):

1. Terveysasemaverkkoa ollaan kehittämässä koko kaupungin alueella. Kehittämisen lähtökohtina ovat monet eri näkökulmat, mutta lyhyesti sanottuna on tarkoituksenmukaista kehittää isoja täydenpalvelun yksiköitä, joiden tukena on pienempiä yksiköitä.

 

Tähän liittyy vielä jatkossa ajatus, että asiakkaat valitsevat itse yksikön, jota haluavat käyttää.

Helsingissä on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet ja lisäksi koko ajan kehitetään palvelulinjoja, joten tosiasiassa kulkemisen ei luulisi olevan ongelma. Toisaalta ei voi ajatella, että vain Itä-Helsingissä fuusioidaan pieniä asemia, kyllä periaatteen tulee koskea kaikkia alueita.

 

2. Tässä päätöksessä ei ole kysymys  palvelun  lakkauttamisesta vaan  palveluiden siirtämisestä pienestä yksiköstä suurempaan. Terveysasemaverkon kehittämistä ei voi tarkastella yksittäisen aseman näkökulmasta vaan päätös on kokonaisuutta palveleva. Ei tähänkään asti jokaisella kaupunginosalla ole ollut omaan terveysasemaa.

 

3. Lähipalvelupisteen räätälöinti on vielä kesken, mutta sen toiminta keskittynee lapsiperheisiin ja vanhusväestöön.

 

Terveyslautakunnan jäsen Sirpa Puhakka (VAS):

Jätin terveysasemien lopettamispäätökseen eriävän mielipiteen. Esitin, että Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemat säilytetään. Haluan, että valtuusto käsittelee Helsingin terveyspoliittiset ja  terveysasemaverkoston kehittämistä koskevat ohjelmalinjaukset sekä investoinnit. Tein asiasta myös ponnen budjetin yhteyteen.

Omalääkärijärjestelmään, johtamiseen sekä terveysasemien kehittämiseen toimivina työyhteisöinä on panostettava. Lääkärien väestövastuuta on tarkistettava väestöpohjaan sopivaksi, jotta hyvä hoito toteutuu. Hoitotiimien toimivuutta tuetaan ja huomioidaan hoitotakuun seurauksena tapahtuneet työnkuvan muutokset terveydenhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan työssä.

Terveyskeskushoidon järjestämisen tulisi laatia laatukriteerit. Tällä taataan terveysasemien tasa-arvoisen hoidon toteutuminen eri puolilla Helsinkiä. Terveysasemien on oltava myös toimivia työpaikkoja.

Akuuttiaikojen tarjontaa lisätään päivystyspaineiden vähentämiseksi. Systemaattiset lääkärikonsultaatiot turvataan HUS:n ja terveyskeskusten omien sairaalalääkärien tuella. Esitin myös, että lähipalvelupisteiden perustamisesta luovutaan. Lähipalvelut eivät korvaa terveysasemia.

2. Kansalaisten näkemysten on vaikutettava päätöksiin. Vironniemen ja muiden terveysasemien säilyttämisellä on laaja ja riittävä kansalaisten tuki.

3. Terveyslautakunta päätti lähipisteiden perustamisesta. Toiminnan suunnittelu jäi jatkovalmistelun varaan.

Terveyslautakunnan jäsen Gunvor Brettschneider (RKP)

 

1. Olen ollut ja olen edelleen epäröivä terveysasemaverkoston harventamiskysymyksessä. On tärkeää että peruspalvelut ovat helposti saatavilla. Asukkaita pitää kuunnella koska heitä vartenhan palvelut ovat olemassa ja lautakunnan jäsenet edustavat asukkaita. Katsoin kuitenkin, että esitetyt perustelut terveysasemaverkoston harventamiseksi olivat vakuuttavia. Hyvin toimivan edellytyksenä on että asema on riittävän suuri ja monipuolinen.

 

2. Omaa rooliani lautakunnan jäsenenä en näe asukkaiden ”puolustajana” virkamiehiä vastaan vaan tässäkin on kysymys yhteistyöstä jossa asukkaat, lautakunnan jäsenet ja virkamiehet pyrkivät kehittämään palveluja (ja kaupunkiamme) parhaalla mahdollisella tavalla.  Aina ei kuitenkaan olla samaa mieltä toimintatavoista. Valitettavasti juuri terveysasemaverkoston kehittämisessä on syntynyt ”vastakkaisasettelua” asukkaiden ja virkamiesten välillä.

 

3.Lähipalvelupisteet ovat vasta suunnitteluvaiheessa joten esitettyihin kysymyksiin on vaikeaa vastata tällä hetkellä. Itse näen palvelupisteiden perustamisen kompromissina eräiden peruspalveluiden saamiseksi helpommin. Toivon että tämäkin palvelu tulee vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita.

 

 

EU:n arvostettu ensimmäinen oikeusasiamies Jacob Söderman arvosteli marraskuussa Yleisradion Lauantaivieras-ohjelmassa kuntauudistushanketta. Helsingin terveysasemahanketta on toteutettu samanlaisella ’Suuri on kaunista’ -ideologialla. Söderman totesi muun muassa:

 

"Tehdään  palvelurakenneuudistusta, jossa ajetaan takaa hyvin isoja aluekuntia tai ties mitä ja väitetään että palvelut paranevat. Syyksi tähän sanotaan, että väestö vanhenee.

 

Olen huomannut, että mitä pienempi kunta, sitä parempi palvelu ja mitä suurempi kunta, sitä enemmän ongelmia. Kemiön saarella 25 % ihmisistä on yli 65-vuotiaita, mutta tilanne koetaan hyväksi. Ovat hyviä kuluttajia ja veronmaksajia ja heillä on vanhustenhuolto kunnossa.

 

Sen sijaan Helsingissä on vain 10 % vanhuksia, mutta tilanne aivan kanttuvei, ei ole minkäänlaista kontrollia. Idea, että suuremmilla kokoonpanoilla hoidettaisiin asiat paremmin on valheellinen ja sama koskee inhimillisyyttä.

 

Epäilyni on, että suurta palvelualuetta halutaan siksi, ettei sen johdon tarvitse nähdä onnettomia ihmisiä periferiassa ja näin säästetään kustannuksia, kun ne ikään kuin putoavat järjestelmästä. Sitä ei pienessä yksikössä voi tapahtua, koska kaikki tunnetaan".

 

Raini Lehtonen