KRUUNUNHAAN PIHAKILPAILU

Kruununhaan Asukasyhdistyksen julistaman pihakilpailun ensimmäinen VUODEN PIHA julkistettiin asukasyhdistyksen 20-vuotisjuhlissa 1996.

Omalta osaltaan Vuoden piha-kilpailu on edesauttamassa asukkaita kiinnittämään enemmän huomiota oman lähiympäristön viihtyvyyteen. Kuten monet voittajapihat osoittavat, joskus pieninkin resurssein saavutetaan onnistuneita viherolohuoneita.

KRUUNUNHAKALAISTEN VIHERYMPÄRISTÖT PALKITTIIN

Valtakunnallinen Vihervuoden mitalitoimikunta myönsi Kruununhaan Asukasyhdistykselle VIHERVUOSI GRÖNA ÅRET 2000-mitalin tunnustukseksi ansiokkaasta taajamien viherympäristön hyväksi tehdystä työstä.

Mitalitoimikunta perusteli valintaa muun muassa: ”Asukasyhdistys on toiminut aktiivisesti ja menestyksellisesti Helsingin vanhimman kaupunginosan kehittämiseksi entistä elävämmäksi asuin-, yritys- ja yliopistoympäristöksi. Se on tehnyt kaupungille useita aloitteita ja konkreettisia ehdotuksia kivikaupunginosan vehreyttämiseksi sekä saanut asukkaat ja suunnittelijat yhteistyöhön käytännön toteutuksessa. Yhdistys on innostanut taloyhtiöitä parantamaan piha-alueitaan järjestämällä vuosittain pihakilpailun sekä julkaisemalla arviot parhaista pihoista asukasyhdistyksen julkaisemassa Krunikka-lehdessä.”

1996
Kruununhaan Asukasyhdistyksen julistaman ensimmäisen VUODEN PIHA - kilpailun voittaja julkistettiin asukasyhdistyksen 20-vuotisjuhlissa. Voittajaksi valittiin Kulmakatu 5:n piha. Asukasyhdistyksen ympäristöryhmästä koostuva piharaati perusteli valintaa muun muassa seuraavasti: Vehreä ja viihtyisä oleskelupiha on toteutettu vähällä rahalla ja yksinkertaisin keinoin. Rakennusten seinäväritys ja riittävän isot istutuskokonaisuudet luovat yhdessä miellyttävän tunnelman. Piha todettiin asvalttipihaksi erityisen viihtyisäksi.

Kuva Veli-Heikki Klemetti

kulmakatu_5.gif


1997
Vuoden piha 1997 Kristianinkatu 14 erottui muista erityisesti rehevän tunnelmansa ansiosta. Kilpailuraati kiitteli rakennusarkkitehtuurin kanssa sopusoinnussa olevia pihan uudistuksia. Nuppukivityyppinen pihapinnoite huomioitiin erityisen onnistuneeksi valinnaksi.

Kuva Veli-Heikki Klemetti

kristianinkatu14.gif


1998
Kruununhaan viihtyisimmäksi pihaksi 1998 valittiin Liisankatu 19-Oikokatu 3. Tyypillisen kaksitasoisen pihan Oikokatu 3:n punaisella kuvioitua betonikiveystä kiiteltiin. Todettiin sen luontuvan erityisen hyvin yli satavuotiaan rakennuksen tiiliarkkitehtuuriin. Vanhaan tyyliin tehtyjä aitoja ja kaariaiheita pidettiin onnistuneina, samoin Oikokadun puoleista porttia. Portilta alkavaa laadukasta kiveystä raati piti hienona käyntikorttina ulkopuolisille, jotka jo kadulle voivat nähdä, että talosta pidetään hyvää huolta. Myös pihaistutusten sijoittelua kiiteltiin. Kuva: Veli-Heikki Klemetti / Liisankatu 19 - Oikokatu 3

1999
Oikokatu 11 valittiin vuoden 1999 pihaksi. Piha oli jo saanut laajempaakin tunnustusta tultuaan valituksi koko pääkaupunkiseudun PIHAMILJÖÖ -99 kilpailussa viihtyisimmäksi ja toimivimmaksi keskustapihaksi. Asukasyhdistyksen piharaati yhtyi suurimmaksi osaksi mainittuihin perusteluihin pyrkien olemaan voitokkaasta pihasta myös kriittinen, kuten esim. että jäteastiat voisi ”piilottaa” tehokkaammin. Kasvirunsaassa pihassa viihtyy muun muassa varhain keväällä kukkiva magnolia. Viinirypälekin antaa satoa tämän talon asukkaille.
Kunniamaininta Pohjoisranta 16

Kuva: Veli-Heikki Klemetti

oikokatu_11.gif


2000
Snellmaninkatu 19 - 21:ssä sijaitseva Asunto Oy Villisian piha valittiin vuoden 2000 pihaksi. Poikkeuksellisen suurta ja valoisaa pihaa valintaraati piti viihtyisänä viherkeitaana. Vehreyttä ja väriä pihalla riittää vuoden ympäri. Uudeksi pihaksi myös nurmikkoa on poikkeuksellisen paljon. Piha-aluetta uudistettaessa on kunnioitettu myös vanhaa. Pihan perälle on jätetty kappale krunalaista perusluontoa: pieni, nurmikkoinen kalliokumpare tiilimuurin kupeeseen itsestään syntyneine vaahteroineen. Raadin mielestä ratkaisu tuo pihapiiriin luonnon- ja kulttuurihistoriallista syvyyttä ja lämpöä. Kunniamaininta Snellmaninkatu 29

2002
Kristakodin piha Oikokatu 13:ssa sai kunniamaininnan viihtyisänä pihana vuonna 2002. Taitavalla suunnittelulla pihasta on saatu miellyttävä ulkoilmaolohuone talon asukkaille, piharaati totesi. Vaikka pihaan ei paista aurinko, siellä on mukava istua kesäiltaisin. Kristakodin piha on hyvä esimerkki siitä, että myös varjoisa kaupunkipiha voidaan kunnostaa hienoksi istutus- ja oleskelupihaksi. Lopuksi raati oli sitä mieltä, että viihtyisä piha on turvallinen, kun eri toiminnot on jäsennelty. Hyvään ympäristöön kuuluu ensimmäisenä oma lähiympäristö.

2003
Vuoden pihaksi 2003 Asukasyhdistyksen kilpailussa valittiin Oikokatu 8:n kapea kuilumainen korttelipiha. Tämän pihan erityisansioita ovat runsaat kukkaistutukset. Piha on hyvin valaistu. Alkuperäisten mukaan tehdyt jugendvalaisimet luovat tunnelmaa myös porttikäytävään. Pihan jäsentelyn raati totesi tarkoituksenmukaiseksi. Koko piha on päällystetty punaruskealla betonikiveyksellä.
Kuva Veli-Heikki Klemetti

oikokatu8piha.gif


2005
Vuoden piha 2005 oli Liisankatu 7. Asukasyhdistyksen piharaati teki valinnan yksimielisesti katsastettuaan lukuisia kruununhakalaispihoja. Vuoden pihassa on kauniisti toteutettu kiveys ja pihaa ympäröivät istutusaltaat, joissa on myös ainavihantia kasveja. Keskellä pihaa on kauniisti kukkiva rusokirsikkapuu. Valaistus luo tunnelmaa varsinkin talvella kun vehreyttä on vähemmän. Pihavaraston päälle on sijoitettu kalusteryhmä asukkaiden oleskeluun. Muuten raati toteaa Kruununhaassa kiinnostuksen pihojen kunnostamiseen näyttäneen vähentyneen. Hoidettu talopiha kuitenkin lisää asumisviihtyvyyttä ja osoittaa taloyhtiön arvostavan ympäristöä.

Kuva: Veli-Heikki Klemetti

vuoden_piha_2005.jpg 

2006
Vuoden piha 2006 oli Mariankatu 5 – 7 vanha piha. Valitsijaraadin perusteluna arkkit. Pentti Penttilän teksti / Krunikka 2/2007:”Mariankadun alkupäässä on kahden taloyhtiön vanha piha, jossa voi vielä löytää yksityiskohtia lähes kahden vuosisadan takaa.Mariankatu 5 valmistui 1841 arkkitehti Jan Wikin piirustusten mukaan. Tontin itäpäähän oli jo sitä ennen rakennettu talleja, varastoja ja rakennus kuskin asuntoa varten. Kadunvarren rakennusta muutettiin ja korotettiin kerroksella sekä tehtiin 1878 arkkitehti Theodor Deckerin piirustusten mukaan eteläsivulle pihan puolelle ulokeosa, jonne rakennettiin ensimmäiseen ja kellarikerrokseen lisätilat.Mariankatu 7 valmistui 1830 yksikerroksinen puurakennus kauppaneuvos H. J. Borgströmin asuin- ja toimistotaloksi, jonka suunnitteli Intendenttikonttorin konduktööri C. J. E. Gustafsson Engelin vaikutteiden mukaan. Tontin pohjoisreunalle päätalon siipiosan jatkeeksi rakennettiin 1840-luvun alussa osittain kolmikerroksinen kivirakennus, josta suurin osa on purettu 1920-luvulla. Puutalo tuhoutui tulipalossa, mutta kivinen piharakennus säilyi. Turun ja Porin läänin arkkitehti G. T. Chiewitz suunnitteli uuden kolmikerroksisen kivirakennuksen, joka valmistui 1863.

MAHTIMIESTEN KOTEJA
Helsingin 1800-luvun merkittävän vaikuttajan, liikemiehen ja kulttuurihenkilön, kauppaneuvos Borgströmin asunto oli kulttuurikoti. Talouden, politiikan ja kulttuurin vaikuttajat kokoontuivat usein talossa, jossa oli laaja kirjasto ja konserttiflyygeli. Borgström oli Helsingin musiikkiyhdistyksen perustajia. Hänen ansiokseen on luettu Fredrik Paciuksen kutsuminen Suomeen 1834.J. L. Runeberg perheineen asui Mariankatu 7 puisessa piharakennuksessa vuoden ennen Porvooseen muuttamistaan 1837. Z. Topelius asui Mariankatu 7 pihan kivirakennuksessa 1843 alkaen parisen vuotta. J. W. Snellman toimi 1851 alkaen kolmisen vuotta Mariankatu 5 sijaitsevassa liikkeessä kauppa-apulaisena. Hän sai myös Borgströmiltä hyvin palkatun käännöstyön vaatimattoman toimen lisäksi. Kenraali C. G. E. Mannerheim asui Mariankatu 5:ssa vuokralaisena 1920 – 1924. Talossa perustettiin 1920 Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Borgströmien suku myi 1985 talojen kaikki osakkeet Partek Oy:n tytäryhtiölle, joka saneerasi talot niiden nykyasuun. Talot yhdistettiin 1987 yhdeksi kiinteistöyhtiöksi ja myytiin. Borgströmin suvun talot ovat nyt kulttuuriyhteisöjen käytössä. Mariankatu 7 pihasiivessä on vielä kymmenkunta asuntoa.PIHALLA

ENTISAIKAIN HENKEÄ
Mariankatu 5 – 7 pihassa on yhä päällysteenä alkuperäinen mukulakiveys, jota rytmittää suorakaidekivistä tehdyt kävelytiet ja vesikourut. Kadut ja pihat päällystettiin ennen asfaltin käyttöä mukulakivillä.Istutuksina on pihan itäreunalla syreeneitä ja lisäksi on astiaistutuksia. Istutuksia tullaan tiedon mukaan lisäämään kiveys huomioon ottaen. Kiveys luonnollisesti estää nurmikon ja maanpeitekasvien käytön. Pihaan on kesäisin sijoitettu oleskeluryhmäksi tuoleja ja pöytiä. Mukulakiveyksen säilyttäminen on yhtiön arvokas tehtävä. Näin nyky- ja tulevat sukupolvet näkevät palasen kaupunkipihojen menneisyyttä.”

Kuva Marje Vuorisalo

mariankatu5_7.gif


2007
Vuoden pihaksi 2007 valittiin oleskelupiha osoitteessa Pohjoisranta 14. Talon takapihan kunnostaminen oleskelupihaksi oli talossa 70 vuotta asuneen Olli Himbergin ajatus. Vanhan takapihan istutuksia lisättiin, hankittiin pihakalusteet ja rakennettiin grillikatos. Kunnostustyöt tehtiin pääosin talkoilla asukkaiden voimin mutta taloyhtiön varoilla. Asukkaat ovat olleet varsin tyytyväisiä pihaan, jossa taloyhtiön järjestämien grillijuhlien lisäksi on voinut järjestää myös asukkaiden omia pihajuhlia.

Kuva: Veli-Heikki Klemetti

vuoden_piha_2007.jpg